Liikuttaja. Hevonen vaatii hoitajaltaan sitoutumista ja aikaa. Ennen kaikkea se vaatii kokonaista elämäntapaa. Hevosen luona täytyy käydä päivittäin vähintään kolme kertaa: viemässä ulos tai talliin, ruokkimassa, juottamassa, puhdistamassa karsina, harjaamassa, ulkoilemassa, liikkumassa, hoitamassa kaviot, loimittamassa. Päivittäisten hoitotoimien lisäksi hevosen hyvinvoinnin ympärille kietoutuu monenlaista muuta tekemistä: aitojen tekeminen tai korjaaminen, heinän tai puhtaan purun hankkiminen traktorikuormittain, uusien aisapuiden etsiminen katkenneiden tilalle metsästä, kerppujen poimiminen talven varalle, heinän tekeminen seipäälle, tallin peseminen kesäisin, varusteiden huoltaminen, lumenluominen... Useimmat näistä toimista tehdään säässä kuin säässä, luonnon armoilla ja sen parissa. Samalla ei jää näkemättä auringonnousut ja -laskut, revontulet ja tähtitaivas, kesäaamun sumu, talven pakkanen eikä syksyn sateet. Luonto tulee kohdattua päivittäin. Hevonen huolehtii, että sen ihmisillä riittää puuhaa eikä kotisohvaa ehdi kuluttaa puhki.
Harrastus- ja työkaveri. Puuhan määrästä riippuen hevosen kanssa ehtii välillä harrastamaankin eli tekemään asioita, joissa voi unohtaa muun elämän hetkeksi, mikäli se ei vielä muissa hommissa unohtunut. Hevosen kanssa yhteinen tekeminen - ratsastus, ajaminen tai vaikka kävelylenkki sienimetsään - vie ajatukset sataprosenttisesti käsilläolevaan hetkeen. Kuten hevosella, ei ole mennyttä eikä tulevaa, vaan on vain tämä hetki. Hetkessä eläminen on muutoin monesti haastavaa. Työkaverina hevosta voi käyttää esimerkiksi juuri tuon hetkessä elämisen löytämiseen.
Kasvattaja. Tallin yhteisö muodostuu kaikista siellä käyvistä ihmisistä ja eläimistä. Yhteisöllä on säännöt, jotka tallilla muodostuvat luontevasti, kun ollaan tekemisissä isojen eläinten kanssa. Sääntöjä noudattamalla tallilla on turvallista ja mukavaa. Tallilla ei voi käydä, jos ei sitoudu sääntöihin. Talli on kasvatuksellinen yhteisö - ja jälleen, kaiken perimmäisenä tarkoituksena on tietenkin hevonen ja sen kanssa oleminen, harrastaminen ja sen hyvinvoinnista huolehtiminen. Kaikkien yhteinen päämäärä, joka motivoi sitoutumaan.
Opettaja. Kun ihminen on läpikäynyt tämän kaiken mihin on hevosen myötä sitoutunut, on luultavasti oppinut paljon hevosesta. Mutta ennen kaikkea itsestään, elämästä ja muista ihmisistä. On ehkä käsitellyt hevosenhoidon rinnalla paljon suurempia asioita, jotka muuten olisivat vielä työstämättä. On huomannut, että kaikki on mahdollista, kun vain ryhtyy. On oppinut pitämään huolta, kantamaan vastuuta, luopumaan jostakin, olemaan johdonmukainen. On oppinut ihmissuhdetaitoja ja eläimenlukutaitoja. Miettinyt mikä on oikein ja mikä väärin. On havainnut yhteisön voiman ja oppinut, että yksin olisi monessa vaikeampaa. On saanut aimoannoksen maalaisjärkeä ja kädentaitoja.
Tätä kaikkea pääomaa hevoselta riittää jaettavaksi jokaiselle tallilla kävijälle.
Millainen on sinun hevosesi?
 |
| Laiduntalkoot kesällä 2013 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti