Näytetään tekstit, joissa on tunniste hevonen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hevonen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Sydämen paloa ja pysähtymistä




Tiiättekö sen, kun oikein kovasti tykkää jostakin ja haluaa tehdä kaikkensa sen eteen että se onnistuisi? 

Tiiättekö sen, kun viettää tunteja edistääkseen toisten hyvinvointia juuri sillä keinolla, joka on itselle kaikkein mieluisin. Kun tekee tunteja ja tunteja auttaakseen toisia? Kun järjestää yhteistä tekemistä ja suunnittelee innoissaan jo seuraavaa? Kun tulee takapakkia suunnitelmissa, aloittaa sinnikkäämmin uudelleen ja etsii uusia juttuja jotka kantaisivat hedelmää. 

Tiiättekö sen, kun unohtaa itsensä ja oman jakasmisen tärkeyden? Vapaaehtoisillakin on rajansa, aivan kuin työntekijöilläkin. Jossain kohti pelkkä innostus ei riitä. Täytyy rajata, että teen vain nämä ja nuihin en lähde mukaan. Mutta minkäs teet jos olet sen tyyppinen, että maailmassa on niin monta kiinnostavaa juttua ja niin paljon tekemistä! 

Omien akkujen lataus on niin työssä kuin vapaaehtoisena erittäin tärkeää. Rinnallakulkijana ei jaksa, mikäli oma hyvinvointi ei ole kunnossa. Kun näitä merkkejä on ilmassa, muistutan itseni tärkeimmästä harrastuksestani. Siitä mistä nautin eniten, siitä missä unohdan maalliset murheet! 





torstai 7. tammikuuta 2016

Pakkaspäivän ajatuksia

Pakkaset tulivat vihdoinkin! 

Harmillisesti pakkasjakso sattui juuri ennen alakoululaisten päiväleiriä, joka oli tarkoitus pitää 9.1.2016. Päädyimme perumaan leiripäivän. Tällaisella pakkaskelillä hevosemme ovat innokkaita, saattavat ihmetellä vaikka pakkasen pauketta metsän puissa. Myös kova tuuli tallillamme voi tehdä puuhailusta kenkkua pakkaspäivinä. 

Vaikka pakkanen lauantaiksi hellittäisikin, tiedämme, että on turvallisempaa kokoontua isolla porukalla sellaisten päivien jälkeen kun hevoset ovat saaneet virikkeitä ratsastamalla, ajamalla tai jonkin koulutettavan asian äärellä. Nyt pakkaset minimoi hevosten kanssa puuhailun ja hevoset ovat myös tallissa enemmän. 

Helmikuun päiväleiri on tulossa 28.2 ja sinne otetaan ilmoittautumisia vastaan. Ilmoituksen leiristä löydät täältä blogista tai Facebook sivuiltamme. 


Pakkaspäivän aamuna touhua riittää tallilla. Hevosten vesiastian ei passaa olla jäässä päivän aikana. Velmu seurasi tilannetta läheltä ja kävikin heti hörppäämässä vettä. 



Hevosilla on pakkaspäivinä paljon heinää tarjolla.


Velmu tuli heti katsomaan kuka kuvailee aidan takana. 

Siru ajaa Velmun pois.


Melkoinen linssilude! 


Ralle oli jo saanut vettä riittävästi ja käy laumanjohtajan ominaisuudessa tarkastamassa mitä aidan takana tapahtuu.

Muistakaa ulkoilla, pukeutukaa lämpimästi! 

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Kotisohvalle hyvinvointia luonnosta ja hevosista


Green care eli luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvä toiminta, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua, voi olla monimuotoista. Kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä kodin ulkopuolelle ajamaan ponilla metsään. Eläinten kanssa toimimisen voi estää vaikea allergia tai metsään lähtemisen liikuntakyvyn heikkeneminen.

Mukaan voit päästä silti! Lähde nauttimaan aurinkoisesta kesäpäivästä, letkeästä tunnelmasta ja ponin hännän heilahduksista kotisohvallasi makoillen. Tämä video hymyilyttää, eikä varmasti aivastuta!




Videon on kuvannut Taru Pikkarainen

maanantai 16. helmikuuta 2015

Aamujemme ilo: "Tallin perhekerho"



 Kevät näyttää tulleen, aurinko ja taivas näyttäytyy, vihdoin! 
Talven pimeyden yli minua on kantanut Tallimme Perhekerhoksi nimetyt tapaamiset. Talliin kokoontuu hevosenomistaja äitejä ja isiä, mummoja ja ukkeja, naapurin tätejä ja setiä, lapsia sekalainen määrä ja lisäksi vielä tallikissa ja lauma koiria. Hevosia unohtamatta. Tallin edustalla onkin usein aamusin potkureita, pulkkia, vaunuja. Hevosia nämä kulkupelit eivät enää ihmetytä lainkaan. 

Tallilla tapahtuu paljon Ristinkantajat ry:n toimintaa, jolloin oma rooli on usein ryhmän vetäjä tai asiakkaan tavoitteisiin ohjaava työntekijä. Nämä omat harrastamisen hetket nousevat työn vastapainoksi erittäin tärkeiksi.  Tallimme on perheystävällinen ja tallille ovat omat lapsemme erittäin tervetulleita, ei äitinä meidän tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa harrastuksestamme. Lapset viihtyvät ja oppivat samalla sosiaalisa taitoja, yhteisöllisyyttä ja toisten huomioon ottamista. Tallissa on lapsia varten traktoreita, pehmomiekkoja, hulavanteita, kuorma-autoja, lapioita, kottikärryt ja lumikolat. Jokainen lapsi saa tehdä mukana tallitöitä ja samalla opitaan tärkeää vastuun ottamista eläimistä. Heinien repiminen isosta paalista onkin ollut yksi talven suosikki! Joskus pääsee lumitöitä tekevän traktorin kyytiin! 

Tänään aamulla poikani pyysi, voisimmeko pelata hevosten kanssa jalkapalloa. Lähdimme kokeilemaan. Aamuheinien loput olivat vielä hevosilla jäljellä, joten kovin suurta suosiota jalkapallon pelaaminen ei hevosten keskuudessa saanut. Meille tuli pakkasaamuna sopivasti pelaamisesta liikettä ja punaiset posket.
 - Heidi 

Ralle hieman vilkaisee palloa, Siru taustalla on selvästi kiinnostunut: onko se jotain syötävää? 


Siru tulee katsomaan palloa ja toteaa, ettei kaikki vihreä ole heinää. 

Uusi hyökkäys hevosten maalia kohti! 

Maalissa Velmu poni! Pallo lentää nippa nappa maalitolppien ohi! Jes, maali! Velmulla ei nyt torjunta onnistunut. 

Ralle tuli katsomaan, joko peli päättyi. Taidettiin voittaa Ihmiset 1- Hevoset 0.


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Hevonen asiakastyössämme



Mitä tahansa hevosta ei voi käyttää työssä ihmisten kanssa. Hevonen on koulutettava tehtäväänsä, jotta se tietää miten käyttäytyä. Näin hevosen kanssa on turvallista toimia kokemattomankin ihmisen ja lisäksi varmistetaan hevosen jaksaminen työssään. Jos hevonen ei tiedä, mitä siltä vaaditaan, se turhautuu ja alkaa voida huonosti.

Olimme eilen Suomenhevosliiton järjestämässä Nuoren hevosen kouluttaminen ratsuksi  –tilaisuudessa saamassa lisää oppia hevosen kouluttamiseen. Koulutuksen teoria oli jo ennestään tuttua aikaisemmilta kursseilta ja kirjallisuudesta. Myös itse olemme harjoitelleet hevostemme kouluttamista jo monta vuotta niin arjen sujumista kuin asiakastilanteitakin varten. Mukava oli nähdä luentojen päätteeksi esimerkkiratsukoita, joille kouluttaja Anna Kilpeläinen neuvoi harjoituksia tietyn asian eteenpäin viemiseksi. Demosuorituksia katsoessa oma silmä harjaantuu aina lisää tunnistamaan oikeanlaisia reaktioita, joita palkitsemalla hevonen oppii.

Hevosen kouluttaminen on erittäin mielenkiintoista ja sen voi tehdä monella tavalla. Mielestäni tärkeintä on ihmisen sisäistää se, että emme voi olettaa hevosen tai muun eläimen osaavan mitään, mitä emme ole sille opettaneet. Ja opettaminen tapahtuu antamalla hevosen ITSE yhdistää tietty pyyntö (esim. kosketus tiettyyn kehonosaan) tiettyyn reaktioon (esim. pään alas laskeminen). Hevonen ymmärtää yhdistää nämä asiat silloin kun se saa siitä palkinnon. Palkinto taas ei tarkoita aina makupalaa, vaan se voi olla myös vaikkapa se, että hevonen pääsee lähemmäs lajitoveria tai kauemmas sitä huolestuttavasta asiasta. Ihmisen tehtävä on miettiä, mitä hevonen tietyssä tilanteessa eniten haluaa – silloin palkinto motivoi oppimaan. 

Makupala on monesti ihan hyvä palkinto, mutta hevonen ei saa kerjätä. Sekin täytyy hevoselle opettaa, kuinka se saa makupalan kerjäämättä. Makupalalla (positiivinen vahviste)me olemme esimerkiksi opettaneet hevosemme laittamaan itse päänsä päitsiin. Lisäksi olemme opettaneet hevoset laskemaan päänsä alas niskasta koskettamalla (negatiivinen vahviste eli pään laskemalla hevonen pääsee niskaan kosketuksesta eroon). Sitten on yhdistetty nämä taidot, jolloin hevonen pyynnöstä laskee ensin päänsä ja sitten työntää pään päitsiin. Kerran opittu taito säilyy, koska sitä vahvistetaan joka aamu: kun hevonen työntää itse päänsä päitsiin, sitä seuraa välitön pääsy ulos tarhaan heiniä syömään (positiivinen vahviste). 

Vahvisteiden käytön lisäksi monia asioita voi kouluttaa totuttamalla hevosta uusiin asioihin. Hevonen on pakoeläin ja se säikähtää helposti uusia asioita. Rauhallisella totuttamisella ratsukin oppii vetämään kolisevaa rekeä, kun se vaihe vaiheelta totutetaan valjaisiin, aisoihin ja lopulta rekeen. Tai peräkärryssä lepattavia pressuja pelkäävä hevonen tottuu niihin, kun sille rauhassa näytetään - ensin pitkän matkan päästä ja sitten vähitellen lähestyen – että pressun lepatus ei aiheuta sille vaaraa. Totuttamisessa hevonen ei saa huolestua tai säikähtää, vaan uusia asioita lisätään niin hitaasti, että hevonen pysyy täysin rauhallisena. 

Nämä ovat muutamia esimerkkejä siitä, mitä hevosillemme on opetettu. Hevoselle täytyy siis opettaa ihan kaikki, mitä sen kanssa tullaan tekemään. Asiakastyössä hevosen on tärkeää osata esimerkiksi paikalla seisominen, koskettaminen, ihmisen kohtelias väistäminen ja niin edelleen. Lisäksi sen on siedettävä hieman ihmisen epävarmaa käytöstä, lasten ennalta-arvaamattomuutta, koviakin ääniä, uusia ihmisiä. Ohjaajan vastuulla on pitää huolta siitä, että hevonen ei väsy työhönsä ja että se voi hyvin. Siksi neuvomme hevostoiminnassamme asiakkaita, lapsista lähtien, hevosen kouluttamisessa - koska jokainen joka hevosen kanssa toimii, kouluttaa sitä jollakin tavalla.

lauantai 10. tammikuuta 2015

Syntymäpäivälahjaksi voi saada yhteistä aikaa Sirun kanssa







Kun täyttää neljä vuotta, voi saada lahjaksi yhteistä aikaa Sirun kanssa.

 Millaisia asioita sinun haaveidesi tallipäivä pitäisi sisällään?


sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Minun hevoseni

Hevonen on kotieläin, lemmikki. Mitä muuta hevonen merkitsee minulle?

Liikuttaja. Hevonen vaatii hoitajaltaan sitoutumista ja aikaa. Ennen kaikkea se vaatii kokonaista elämäntapaa. Hevosen luona täytyy käydä päivittäin vähintään kolme kertaa: viemässä ulos tai talliin, ruokkimassa, juottamassa, puhdistamassa karsina, harjaamassa, ulkoilemassa, liikkumassa, hoitamassa kaviot, loimittamassa. Päivittäisten hoitotoimien lisäksi hevosen hyvinvoinnin ympärille kietoutuu monenlaista muuta tekemistä: aitojen tekeminen tai korjaaminen, heinän tai puhtaan purun hankkiminen traktorikuormittain, uusien aisapuiden etsiminen katkenneiden tilalle metsästä, kerppujen poimiminen talven varalle, heinän tekeminen seipäälle, tallin peseminen kesäisin, varusteiden huoltaminen, lumenluominen... Useimmat näistä toimista tehdään säässä kuin säässä, luonnon armoilla ja sen parissa. Samalla ei jää näkemättä auringonnousut ja -laskut, revontulet ja tähtitaivas, kesäaamun sumu, talven pakkanen eikä syksyn sateet. Luonto tulee kohdattua päivittäin. Hevonen huolehtii, että sen ihmisillä riittää puuhaa eikä kotisohvaa ehdi kuluttaa puhki.

Harrastus- ja työkaveri. Puuhan määrästä riippuen hevosen kanssa ehtii välillä harrastamaankin eli tekemään asioita, joissa voi unohtaa muun elämän hetkeksi, mikäli se ei vielä muissa hommissa unohtunut. Hevosen kanssa yhteinen tekeminen - ratsastus, ajaminen tai vaikka kävelylenkki sienimetsään - vie ajatukset sataprosenttisesti käsilläolevaan hetkeen. Kuten hevosella, ei ole mennyttä eikä tulevaa, vaan on vain tämä hetki. Hetkessä eläminen on muutoin monesti haastavaa. Työkaverina hevosta voi käyttää esimerkiksi juuri tuon hetkessä elämisen löytämiseen.

Kasvattaja. Tallin yhteisö muodostuu kaikista siellä käyvistä ihmisistä ja eläimistä. Yhteisöllä on säännöt, jotka tallilla muodostuvat luontevasti, kun ollaan tekemisissä isojen eläinten kanssa. Sääntöjä noudattamalla tallilla on turvallista ja mukavaa. Tallilla ei voi käydä, jos ei sitoudu sääntöihin. Talli on kasvatuksellinen yhteisö - ja jälleen, kaiken perimmäisenä tarkoituksena on tietenkin hevonen ja sen kanssa oleminen, harrastaminen ja sen hyvinvoinnista huolehtiminen. Kaikkien yhteinen päämäärä, joka motivoi sitoutumaan.

Opettaja. Kun ihminen on läpikäynyt tämän kaiken mihin on hevosen myötä sitoutunut, on luultavasti oppinut paljon hevosesta. Mutta ennen kaikkea itsestään, elämästä ja muista ihmisistä. On ehkä käsitellyt hevosenhoidon rinnalla paljon suurempia asioita, jotka muuten olisivat vielä työstämättä. On huomannut, että kaikki on mahdollista, kun vain ryhtyy. On oppinut pitämään huolta, kantamaan vastuuta, luopumaan jostakin, olemaan johdonmukainen. On oppinut ihmissuhdetaitoja ja eläimenlukutaitoja. Miettinyt mikä on oikein ja mikä väärin. On havainnut yhteisön voiman ja oppinut, että yksin olisi monessa vaikeampaa. On saanut aimoannoksen maalaisjärkeä ja kädentaitoja.

Tätä kaikkea pääomaa hevoselta riittää jaettavaksi jokaiselle tallilla kävijälle.

Millainen on sinun hevosesi?


Laiduntalkoot kesällä 2013