Kiitollinen, siunattu, onnellinen.

Aamulla viedessäni hevosia ulos heinilleen, huomaan jotain ihmeellistä puiden takana. Pakkaspäivän aurinko nostaa hehkuvan punaisen haloilmiön taivaalle. Samalla auringon valo tekee poikittaisen punaisen hehkun puiden taa. Aivan kuin risti nousisi taivaalle! Risti nousee huimaa vauhtia auringon mukana ylös ja samalla työntää taivalla olevia pilviä syrjään. Taivas kirkastuu pakkaspäivän taivaaksi, ja saan jo siristellä ulkona silmiäni. Oliko tämä nyt kynttilänpäivän rakkauden valoa, jonka Jeesus meille toi maailmaan? Kevät tulee, pimeys väistyy.

Talvi on ollut täynnä tavallista elämää. Arkea, tylsänä ja tasaisena. Iloa on tuonut mielekäs työ, perheen kanssa vietetyt yhteiset hetket sekä ystävät ja läheiset. Arkea on rytmittänyt myös eläinten hyvinvointi, hevosten ruokailuajat sekä koiran ulkoilutus. Tämä arki on kantanut läpi pimeyden. Turvallinen olo on vallannut minut monta kertaa talven aikana. En pelkää edessä olevia muutoksia tai epävarmuutta, ymmärrän niidenkin tulevan ajallaan elämäämme. Ruotsalaisen piispa Martin Lönnebon rukoushelmien Pyhän huolettomuuden helmen rukous toistuu mielessäni: ”Sinä tiedät mitä tarvitsen. Varjele minua huolehtimasta.” 

Saatuani tallihommat valmiiksi, ajan voimaantuneena kotiin, Jumala on näyttänyt minulle kaunista luontoaan ja puhutellut minua. Radiossa soi laulu, joka pysäyttää minut. Tämä laulu päättää arjen keskelle muodostuneen oman viikkomessuni.

"Kiitollinen, siunattu, onnellinen.
Matkannu tänne ohi ongelmien.
Mietin miten mä ansaitsen tän kaiken,
mitä ikinä uskalsin toivoa, mä sain sen.
Onnenkyyneleet takinkaulukseen, kuin tähti taivaalle, putoaa." Cheek - Kyyneleet (Feat. Sami Saari)

Heidi Kotilainen

Kuraattori, sosiaalipedagogisen hevostoiminnanohjaaja

(Julkaistu Sotkamo-lehdessä  7.2.2014)

Lisää lempee ja enkeleitä

”Mä haluun antaa mielihyvää, iloa ja nautintoa.
En aio sua omistaa, vaan elämääsi somistaa,
niin kuin enkelit tekee.
Mä haluun antaa mielihyvää, lisää lempee sun päiviin.
Anna mun nostaa sut pilviin, sillä enkelit tekee niin.”

Jukka Pojan laulamista sanoista löytyy romanttinen sekä eroottinen näkökulma, näin kumppanille laulettaisiin. Kevät ja auringon valo saa hormonit hyrräämään ja ajatukset kohti lempeä. Moni nuoripari haaveilee perheestä ja odottaa vanhemmuutta. Monessa perheessä lapset ovat jo kasvaneet isoiksi ja elämässä alkaa jo uusi vaihe hiljenevässä kodissa. Tähän väliin tulevat perheet, joissa eletään juuri niitä ruuhkavuosia eri-ikäisten lasten täyttäessä elämän.

Työni on usein kuuntelua isoilla korvilla. Monen monta kertaa kuulen mukavia asioita, mutta kun tutummaksi tullaan, huomaan että monella lapsella ja nuorella on rankka elämänvaihe. Jokaisella on omat murheensa, mutta joidenkin lasten ja nuorten kohdalla tuntuu kohtuuttomalta millaisen taakan alla he kulkevat. Millaisista asioista he huolehtivat. Ja surullista on kuulla, ettei vanhemmille voi aina puhua. Vaikka nuorten suusta kuuluu monesti ”ei ne ymmärtäisi”, niin joskus se on totta. Tuntuu pahalta mikäli vanhemmat vähättelevät lastensa asioita, ajatuksia tai tunteita. Se, että saa olla luottamuksen arvoinen nuorelle, tuntuu hyvältä. Mutta samalla niin harmittaa. Välillä on niin voimaton olo.

Vanhempana oleminen ei varmasti ole helppoa tässä ajassa. Työn tai työn puutteen aiheuttama stressi, rahallisesti pärjääminen ja kiukuttelevat lapset saavat varmasti pinnan kiristymään. Oman ajan puute ja vähäinen aika parisuhteelle tai suhteen puuttuminen saa arjen tuntumaan haastavalta. Kun sitten pitäisi vielä kuulla lasten huolia ja elämää, ehtiä osallistumaan…

Minuutti, vartti tai viikonloppu perheen kesken voi auttaa myös jaksamaan arjessa. Osallistuminen lapsen harrastukseen yhdessä perheen kanssa voi avata yllättäviä tilanteita tutustua lapseen ja hänen kavereihinsa. Kuulemalla miten paljon lapsilla ja nuorilla on meille aikuisille sanottavaa, opimme paljon myös itsestämme ja tästä ajasta. Rohkaisen kaikkia aikuisia kuulemaan lasten ja nuoren mieltä painavia asioita suurella sydämellä ja isoilla korvilla. Ja erityisesti huolehtimaan kumppanin hyvinvoinnista, näin auttaa koko perhettä. Kannustan huomaamaan puolison hyvät puolet, muistelemaan miksi juuri häneen ihastuin!

Maailma tarvitsee lisää lempee. Ja enkeleitä.

(Hartauskirjoitus on julkaistu Sotkamo-lehdessä kirjoittajan toimiessa Sotkamon seurakunnassa nuorisotyönbohjaajana) 

Ristinkantajat ry tarjosi perheille yhteistä tekemistä Avoimissa ovissa elokuussa. Vuoden 2014 vahvana teemana yhdistyksen toiminnassa tulee olemaan:  "Perheet ja perheiden yhteinen tekeminen".  

Kohtele lähimmäistäsi kuin hevostasi

Pihan reunalla on talli ja toisella reunalla tarha. Tarhassa heiniään syö hevonen. Harjaan hevosen viimeisen päälle puhtaaksi. Kavioidenkin tulee olla puhtaat. Ennen suitsimista ja satulointia teen vielä tarkastuksen, eihän hevosen kupeessa näy pölyä. Kun hevonen on valmis ratsastusta varten, kuiskin sen korvaan mukavia sanoja, jotta ratsastuskerta menisi hyvin. Ratsastuksen jälkeen hoidan hevosen oikein hyvin, onhan se uurastanut minun kanssani. Kutkutan sopivasta kohdasta. Hevonen kiittää heiluttamalla ylähuultaan, nauttien. Teen kaikkeni hevosen eteen. Hoidan, ruokin ja siivoan tallin. Uhraan aikaa tunteja, jotta hevosen on hyvä olla. Lopuksi suljen tallin oven huolella.

Hevonen on riippuvainen ihmisestä ja ihmisen huolenpidosta. Hevonen on eläin. Mutta milloin ihminen huolehtisi lähimmäisestään, toisesta ihmisestä yhtä huolella? Miksi en auta mummoani hänen kotiaskareissaan? Miksi en tarjoudu lapsenvahdiksi ystäväni vauvalle? Miksi en halaa ystävääni ja kuiskaa hänen korvaansa mukavia sanoja? Liian usein pyörin oman napani ympärillä enkä jaksa kuunnella ystäväni murheita ja lohduttaa. Liian usein ummistan silmäni ja totean, että on helpompaa olla puuttumatta.

Raamatussa ei keskitytä kertomaan Jeesuksesta joka huolehti aasistaan. Tärkeämpää oli kirjoittaa, kuinka Jeesus keskittyi huolehtimaan lähimmäisistään ja opetti meidät tunnistamaan lähimmäisemme. Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta. Jeesuksen esimerkin mukaan jokainen ihminen on lähimmäisemme.

Lähimmäiseni ei välttämättä ole kiitollinen puuttumisestani hänen asioihin. Saatan kuulla jälkeenpäin ilkeitä sanoja toimistani. Lähimmäinen osaa myös torjua apuni. Silti minun tulisi olla lähimmäinen lähimmäisilleni. Antaa omastani, vaikka sitä olisi vähän. Antaa niin rahallista tukea kaukaisille avuntarvitsijoille kuin aikaa ja läsnäoloa kanssani eläville ihmisille.

Meidän täytyy huolehtia myös omasta jaksamisestamme. Uupunut auttaja ei jaksa auttaa lähimmäistään. Hevosen kanssa puuhailu antaa minulle voimia huolehtia ja välittää lähimmäisistäni. 

(Julkaistu Ylä-Karjala lehdessä kirjoittajan ollessa Valtimon seurakunnan nuorisotyönohjaaja.)