Metsässä mukana oli myös koiramme. Metsässä kuului pikkulintujen lauluja, tuulen huminaa, kaukaista koiran haukuntaa.
Pelloilla tuoksui jo syys. Värikäs maisema sai unohtamaan, että aurinko oli jo laskemassa metsän taa.
Kaverikuvassa.
Niin ne iltaheinät hevosille. No, joku oli jo ne antanut. Meitä ei kuitenkaan se harmittanut. Me revimme maukkaita tukkoja tuoretta heinää iltapalaksi hevosille.Ihana iltaretki!Tänään iltapala maistui meille erityisen hyvin. -Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti